Haudalla – sanoitukset ja tarina

Takaisin

elukat

Aamulla ei voinut aavistaa
illalla et kotiin palaakaan
Sitä ei voinut ymmärtää
miten varhain päätit meidät jättää
Mä oon hiljaa haudalla
eikä syytä puhua
on nimesi vain nyt kiven painona
Oon hiljaa haudalla
ei voi kuin luopua
kun olet poissa rajan takana
Hei kuulethan kuinka kaipaankaan
vaikka päivääkään et ollut päällä maan
Jos voisin hetken kulkea aikaa takaisin
Mä tekisin sen kaiken minkä halusit
Vaan aikaa et voi voittaa
Se meidät nujertaa

”Viime vuoden toukokuussa olin käymässä kotipuolessa äitienpäivänä. Sunnuntaina lähdimme pienelle hautausmaalle Porin kupeeseen, josta äitini on lähtöisin. Aiemmin samana aamuna äitini kiinnitti huomiota kuolinilmoitukseen. Katsoin, että ihminen oli iältään varsin nuori, alle kaksikymmentä vuotta. Äitini tiesi kertoa tapahtuneen taustoja. Tausta kuulosti karulta, kohtuuttomalta. Noin nuoren ihmisen pitäisi vielä elää monta, monta kymmentä vuotta.

Ei kauaakaan tästä, kun vielä lähempää kuului samanlaisia suru-uutisia. Asiaa tarkemmin erittelemättä puhutaan vielä nuoremmasta ihmisestä, joka oli lähtenyt keskuudestamme vielä varhaisemmassa vaiheessa. Kuolema, ja kuoleman kohtuuttomuus alkoi tosissaan vaivata. Vielä lähempää tuli mieleen useampikin ihmiskohtalo, jossa elämä oli loppunut aivan liian varhain.

Samaan aikaan toisaalla olin alkanut kiinnostua virsistä, ja varsinkin niiden melodioista. Aiemmin esiin oli tullut parikin riffiä ja sointukiertoa, joiden ajattelin kuulostavan aivan liikaa black metalilta meidän käyttöömme. Kolmas, virsityyppinen melodiaidea soveltui näiden yhteyteen. Hiljalleen kokonaisuus alkoi muotoutua rakenteeksi, biisin aihioksi.

Toukokuun lopussa muutin kesätöitä varten toiselle paikkakunnalle. Ensimmäisenä iltana laitoin pelit ja vehkeet kiinni ja aloin äänittää. Alun perin englanninkielinen Epitaph syntyi vaivattomasti ja purki koko kuukauden ajattelun saldon kahdessa tunnissa. Teksti syntyi nopeasti, varsinainen biisi oli kasassa kun siihen oli kehitetty vaihtelua tuomaan jonkinlainen c-osa, tämä enemmän duurista tuomaan vaihtelua varsin synkeään kokonaisuuteen.

Keväällä 2011 Epitaph kääntyi suomeksi alkuperäistä ideaa mukaillen. Nyt se on teidän kuultavananne nimellä Haudalla. Poikien tekemä sovitus- ja sävellystyö on tuonut siihen kosolti uudenlaista ilmettä, ja kokonaisuus on muotoutunut siinä sivussa eeppiseksi rockiksi.

Jo ennen tämänpäiväistä julkaisuaan laulusta on tullut ilmi se, että se on ihmisen elämässä koko ajan varsin ajankohtainen, jos teemaa ajattelee. Karu ajankohtaisuus tulee perustelluksi lähelle tulleiden yksittäisten ihmiskohtaloiden ja viimeksi Norjan tapahtumien kautta.

Mielestämme laulu on Faunaa parhaimmillaan, tekijöidensä näköinen ja vähintäänkin osiensa summa. Tällä puheella toivomme, että se muodostuu myös teille tärkeäksi.”

Faunan puolesta
Pekka R.
Elokuun ensimmäisenä vuonna 2011