17.04.2010 – Ruosniemen työväentalo – Pori

IMG_1811

Bänditoiminnassa parasta tai huonointa, tai ainakin väistämätöntä on se, että keikkailu alkaa joskus. Oletuksella, että treenikämpältä haluaa uloskin, on selvää että jossain kohtaa löytää itsensä esiintymästä.

Vaan jauhanta sikseen. Ensimmäinen Fauna-yhtyeen keikka sovittiin kevättalvella huhtikuuksi. Meidän Matiaksen ja parin muun jannun yhteiset 30-vuotiset, kovasti juomista, ruokaa ja ison mittakaavan toimintaa. Hyvät bileet siis. No sinnehän The Fauna sopii tietysti erinomaisesti, jos korvat eivät särökitarasta pahastu.

Kirjoittajan aamu alkaa 7:30 avovaimon vierestä Keski-Suomessa. Ennen kuin siellä ruudun äärellä jo joku punastuu, tarkennettakoon että tämä ei kuulosta ollenkaan niin romanttiselta kuin miltä se luettuna tuntuu. Talo on täynnä porukkaa, ohjelmistossa on toiset juhlat, nimittäin avovaimon isän 70-vuotissyntymäpäivät. Hyvin heräillyn yön jälkeen silmät on pakko laittaa päähän. Aamulenkki auttaa pientä järjestelystressiä, ja hyvinhän se tilaisuus menee. Kahdelta on aika nousta autoon ja siirtyä noin 210 kilometrin matka keikalle vanhaan kotikaupunkiin. Tällaista se liikkuvuus sitten on. Viestit Porista kertovat, että myös rumpali on nukkunut huonosti. Mietin, onkohan tästä seurauksena niin sanottua kipeätä tai väsynyttä progea. Ei kai sekään väärin ole, vai onko.

Samaan aikaan Porissa. Pojat ovat tehneet perjantai-iltana sound checkin. Viesti paikan päältä on kertonut, että et muuten todennäköisesti kuule lavalle bassoasi ollenkaan. Sama viesti kertoo, että miksaajana toimii muuan Hukka, CMX:n äänimiehenä paremmin tunnettu Rautavan Hukka nimittäin. Eläinkunta soittaa ja Hukka miksaa, rrrrrau! Mietin, onko eläinkuntahenkinen etunimi peräti miehen ristimänimi. Toisaalta kuulostaahan tuo nyt makealta noinkin, oli miten oli. Rautavan Jukka… olisi siinäkin nimeä. Tai Rautavan Arttu. No, tällä kertaa on Rautavan Hukka, ja hyvä niin.

Saavun viideltä työväentalolle. Sieltä löytyvät paitsi suuri osa juhlakansaa, myös bändin jätkät sekä mainittu Hukka. Tämä osoittautuu kokeneeksi pelimieheksi ja ammattiukoksi, jolla myös riittää hyviä tarinoita yhteistyöstä esimerkiksi tussuksi jääneen Real McCoy Bandin kanssa. Saamme jutusta hyvin kiinni, sillä kirjoittaja oli aikoinaan tekemässä arvosteluakin mainitun orkesterin ensimmäisestä keikasta.

Tilaisuudessa vetää lisäksemme pari muutakin bändiä, Commodore 64 -biisejä soittava The Joysticks sekä Matiaksen rähinärokkiyhtye JetBlack. Nimeämme myöhemmin jälkimmäisen tyylilajiksi hellittelynimen spurgurock. Jos olette joskus Otra Romppaisen juttuja kuulleet, kannattaa kuunnella tätäkin. Psychoplasmaa ja kai vähän sitä ameriikan herkkuakin eli MC5:ta. Yhteistä kaikille illan kolmelle bändille on, että Matias soittaa jokaisessa niistä, yhdessä laulaakin. The Faunan vuoro on nipun puolessavälissä.

Lopulta lavalle. Toden totta, en pahemmin bassoa kuule, mutta väliäkös sillä. Hiki tulee. Yleisö nostaa tassut pystyyn pyydettäessä, eli Waiting for the Somethingin väliosassa. Tämähän on ihan semmoista touhua kuin rokkihommien pitääkin, yleisö on juovuksissa vaan kuitenkin mahdottoman vastaanottokykyistä. Pientä kankeutta ja hakemista on ilmassa, esimerkiksi itselleni tämä keikka on ensimmäinen jolloin soitan bassoa ihan livenä. Hiki tulee ja plektra on luiskahtaa sormista useampaan otteeseen. Somethingin kolmas säkeistö meneekin jo taimissa lähinnä enemmän sisun kuin tekniikan ansiosta. Matias kärsii vireongelmista, mutta taistelee niin kuin syntymäpäiväsankarin pitääkin. Liikkua ei kauheasti uskalla, ettei ole jonkun niskassa instrumenttinsa kanssa. Virtasen Jan ottaa nipullisen hyviä kuvia. Tämä menee ihan hyvin näin.

Yleisö vaatii encorea, mutta sellaista setistä ei vielä irtoa. Keikan jälkeen Hukka kehuu. On ihan kohtuullisia biisejä teillä. Kuuntelen myötämielisesti. Setin jälkeen viritellään myös yhteistyökuviota paikalla olevan, porilaisen coverbändin laulajan kanssa. Jos jotain yhteiskeikkaa. No mikäs siinä, jos vaan tyylilajit yhteen sopivat.

Keikan jälkeen bileet jatkuvat. Bäkkärin virkaa tekevässä yläkerrassa on jumalaton määrä väkeä, naisia, miehiä, tyttöjä ja poikia. Pistän merkille, että leidit ovat selvästi kiinnostuneet keikastamme. Se on hyvä merkki. Pelkille äijille vetäminen on rokkimusiikissa sittenkin hiukan nirkoista ja hazardia ja nyrkinhakkaamista. Biisit ovat kuitenkin aika lailla poppista, ja uskon juuri leidien sen metelin ja möykän seasta löytävän.

Olemme kiitollisia jälkeenpäin, kaikesta.

Tapahtuma
Yksityistilaisuus
When
17.04.10
22:00 - Yksityistilaisuus - Ei ikärajaa
Where
Ruosniemen työväentalo (map)
Viitakoskentie 5
Pori
Other Info
+ The Joysticks, JetBlack

« Back to the calendar